Kun äiti puuttuu peliin

Pari viikkoa takaperin olin käymässä vanhempieni luona, ja tulin siinä sitten hieman kertoilleeksi tämänhetkisiä hääkuulumisia ja -suunnitelmia. Äidin kanssa asiasta on vielä toistaiseksi tullut puhuttua suhteellisen vähän. Tähän lienee syynä se, että asumme eri paikkakunnilla, eikä puhelimessa aina muista ja tule kertoneeksi kaikkea. Joka tapauksessa äidin reaktio yllätti. Hänellä oli nimittäin myös ollut kehitteillä jos minkälaista hääideaa ja suunnitelmaa. Hän oli suvereenisti mielessään suunnitellut ainoan lapsensa hääjuhlia yksityiskohtineen ja hulppeuksineen. Ainoa pikkujuttu, joka oli jäänyt tekemättä oli se, että hän ei ollut kertonut meille, hääparille yhtään mitään!!! 

En tiedä missä 50-luvulla äitini armas elelee, mutta hän todellakin oli vakuuttunut, että hääjuhlat ovat perinteisesti vanhempien järjestämät ja lähestulkoon loukkaantui kun kerroimme hieman eriävää mielipidettä. Äidin tarkoitus on epäilemättä ollut ainoastaan hyvä. Ja ymmärtäähän tuon, että ainoan tyttären naimisiinmeno saa hänet aikalailla innokkaaksi. Äitini rakastaa muutenkin isoja juhlia ja näyttävyyttä. Ihmekös tuo, että tilaisuuden tullen hän on myös innokas suuria juhlia suunnittelemaan ja järjestelemään.

Olen kyllä varsin onnellinen, jos vanhempien suunnalta hääbudjetti saa hieman taloudellista tukea. Kaksi opiskelijaa kun ei kuitenkaan kovin suuria säästöjä saa kerrytettyä. Myös kaikenlaiset ideat vaikkapa äidin taholta ovat toki tervetulleita. Pientä rajaa mamma saa kuitenkin suunnitteluihinsa pistää, ja jotkut hänen ehdottamistaan ideoista aion kyllä tyrmätä suoralta kädeltä. Häät ovat kuitenkin meidän eikä äitini, joten meidän mieleiset ja näköisethän juhlista kaiketi pitäisi tehdä! Haluamme myös itse maksaa juhlistamme huomattavan osan. Olemme kuitenkin avoliitossa asuva pari 2010-luvulta, joten eiköhän tämä ole ihan normaali käytäntö.

Nyt sitten sovimme, että hiihtolomalla (eli reilun viikon päästä) menemme taas käymään vanhempieni luona, ja edessä on ns. hääpalaveri. Sittenpä siis suunnitellaan yhdessä ja sovitaan pelisäännöt koko juhlien järjestämiselle. Huh, Luojan kiitos anoppilan väki ei ole yhtä yli-innokasta sorttia...

Rakkaudella,

Neilikki