torstai 31. joulukuuta 2015

Parempaa vuotta 2016!

Kuten monet viime vuodet, ei vuosi 2015:kaan jäänyt tylsäksi ja tapahtumattomaksi. Tähän vuoteen mahtui taas paljon. Oli iloja ja oli suruja. Oli unohtumattomia elämäntapahtumia ja niitä päiviä, jotka olisi halunnut suosiolla jättää kalenteristani pois. Niistäkin huolimatta, olemme nyt saapunett etappiin, vuoden viimeiseen päivään.

Vuoden 2015 tapahtumia:

  • sain kasvatustieteen kandin paperit
  • toinen persialaiskisu saapui ilahduttamaan elämäämme
  • läheisen sairastelut ja huoli hänestä
  • kosinta ja KIHLAT <3
  • kummitytön syntymä


Odotuksia vuodelle 2016:

  • VALMISTUMINEN!
  • muutto uuteen kotiin
  • miehen valmistuminen + työt
  • häiden suunnittelu jatkuu ja häät konkretisoituvat
  • pieni matka keväälle
  • työhommia sijaisuuksista

Tässä pieniä ajatuksia menneestä ja tulevasta vuodesta. Kaiken kaikkiaan toivon, että tuleva vuosi toisi elämäämme positiivisia muutoksia. Toivon myös, että tämän vuoden murheet tasoittuvat, ja voin pikkuhiljaa unohtaa ne. Viime vuosiin on mahtunut nyt useampia poismenoja ja viimeisimpänä sairastuminen. Toivon sydämestäni, että vuonna 2016 emme joutuisi kokemaan kumpaakaan.

Onnea vuodelle 2016!
 


Rakkaudella,

Neilikki 

torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

Hyvää joulua kaikille! Niin teille kokonaista viidelle lukijalleni kuin muillekin, jotka täällä blogissa olette sen muutaman olemassaolokuukauden aikana vierailleet ja kommenttejakin kirjoitelleet! Olen ilahtunut hurjasti niistä jokaisesta, ja toivonkin, että kävijöiden ja kommentoijien määrä vain kasvaisi ensi vuoden puolella.

Alla on kuva tämän vuotisesta piparkakkutalomme korvikkeesta, suklaatalosta. Itse tuollaisen eilen väsäsin, ja yllättävän helppo ja nopeahan tuo oli, vaikka pienia tekniikkapulmia lopputuloksessa onkin nähtävissä ;)


Rakkaudella,

Neilikki

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Pariskunnan joulunvietto; yhdessä vai erikseen?




Joulu. Tuo vuoden odotetuin juhla. Jouluun kuuluu ihana tunnelma, ylensyöminen sekä tärkeimpänä ajanvietto perheen sekä rakkaiden ihmisten kanssa. Siinäpä se pulma piileekin. Meillä kun on mieheni kanssa molemmilla perheet. Perheet, jotka asuvat aivan eri paikkakunnilla. Ja toisaalta, emme haluaisi olla jouluna erossa myöskään toisistamme.

Tiedän että olen itsekäs, mutta itse en vain voi kuvitella viettäväni joulua missään muualla kuin oma perheeni luona. Koen, että tekisin väärin vanhempiani kohtaan, ja tiedän, että olisin surullinen koko joulun ja katuisin päätöstäni. Mieheni puolestaan.. No jaa, en voi sanoin kuvailla miten onnellinen olen siitä, että hän tulee empimättä jo toista joulua viettämään minun kanssani sinne, missä minä olen (ensimmäiset kaksi joulua olimme molemmat omissa lapsuudenkodeissamme, mikä tuntui tuolloin varsin luontevalta). Hänen ei todellakaan tarvitsisi, mutta hän haluaa. Kai se sitten on sitä rakkautta aidoimmillaan. Joulupäivänä pakkamme sitten taas persialaiskissat ja joululahjat autoon ja lähdemme mieheni vanhempien luo. Näin tulee sitten joulunaikaa vietettyä silläkin suunnalla. 

Hyvin tämä järjestely on vielä tähän mennessä toiminutkin. En vain voi olla ajattelematta sitä, että viimeistään sinä jouluna, kun perheemme on kasvanut lapsenlapsella, haluavat varmasti molemmat mummolat meidät aatoksi. Lasten joulu kun on jotain ainutlaatuista, eikä kummassakaan puolessa ole lapsenlapsia odotettavissa ennen meidän lisääntymistä. Siinä vaiheessa lienee parasta alkaa vuorottelemaan joulunviettopaikkoja. Ja minunkin täytyy vain opetella ottamaan joulua vastaan muualla kuin lapsuudenkodin lihapatojen ääressä.


Missä te vietätte joulua? Tuleeko joulunviettopaikasta erimielisyyksiä?






Rakkaudella,

Neilikki

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

DIY Vaniljainen Bodybutter


En todellakaan ole mikään DIY-ihminen. Jostain kumman syystä tämän ohjeen kokeileminen alkoi kuitenkin kiinnostaa. Ja kun joulukin on ovella ja lahjojen hankinta ajankohtaista, niin eikun vain tuumasta toimeen! Kyseessä on siis vaniljantuoksuinen vartalovoi. Alkuperäinen ohje ja mainio tutorialvideo löytyvät hurmaavasta Kaikki Paketissa-blogista. Kannattaa käydä ehdottomasti tsekkaamassa!

Hiukkasen muutin ohjetta ihan vain siitä syystä, että mehiläisvaha oli tilapäisesti nettikaupasta loppu. Vaihdoin siis mehiläisvahan jojobavahaan, ja hyvin ajoi sekin asiansa. Myös vanilja-aromia laitoin hieman enemmän, eikä tuote mielestäni ainakaan liian vaniljaiseksi päässyt.

Vaniljaiseen vartalovoihin tarvitaan:

0,25dl jojobavahaa
0,5dl oliiviöljyä
0,25dl kookosöljyä
0,5tl e-vitamiinia
2rkl kaakaovoita
1tl vanilja-aromia

Itse tilasin tarvittavat ainesosat Saippuapajasta, jossa onkin varsin kattava valikoima jos jonkinmoiseen kosmetiikka-askarteluun.

1. Ensin siis kaikki ainesosat sekoitetaan. Kannattaa valita metallinen astia. Itse jouduin vaihtamaan keraamisen astia kesken kaiken metalliseen, koska keraaminen ei vain tuntunut johtavan sulatusvaiheessa lämpöä tarpeeksi hyvin.




2. Sulatetaan seos vesihauteessa. 




3. Kaadetaan purkkeihin ja annetaan jäähtyä.



Kaiken kaikkiaan olin yllättynyt miten helppoa vartalovoin valmistaminen oli. Lopputuloksena sain melko stydiä tavaraa, joka vaikuttaisi varsin mainiolta ensiavulta kuivallekin iholle. Vaikka purkitin voin vain 100ml astioihin, veikkaan, että aika riittöisaa tököttiä tämä on. Vanilja tuntuisi tuoksuvan enemmän iholla kuin itse astiassa.

Mitähän seuraavaksi testaisin...? :D


Rakkaudella,

Neilikki

lauantai 12. joulukuuta 2015

Livbox 12/2015


Livbox-urani toinen laatikko saapui siis muutama päivä sitten. Nyt kun olen hieman päässyt sisältöä jo testailemaankin, on aika antaa arvostelu tämän kuukauden tuotteille!

Cutrin Bio+ Clear Shampoo (50 ml)
Ok, toinen hilseshampoo peräjälkeen. Hiukkasen ehkä ihmettelen tätä valintaa, kun Cutrinilla olisi kuitenkin ollut muitakin laadukkaita shampoita hieman vähemmän marginaalille kuluttajaryhmälle. Joka tapauksessa tuote tuli testattua, ja hiukset kyllä puhdistui, vaikken nyt mistään hilseongelmasta kärsikään. Pisteet raikkaasta tuoksusta. 7/10

Etre Belle Hyaluronic QuickliftTM Day & Night Serum (5 ml)
Tästä en ollut edes kuullut aiemmin, jotenka ihan positiivinen tuote. Tuotteen koostumis on erikoinen; kyseessä ei ole voide, emulsio eikä oikein geelikään. Ihoni tuntuu kuitenkin tykkäävän. Tuote imeytyy erittäin nopeasti, ja naama näyttää siloiselta. Minimaalinen koko on ainoa haittapuoli. 9/10

Natusan 24 houor Moisture käsivoide (100 ml)
En nyt mitenkään käsivoiteen tarpeessa olisi ollut, mutta kyllähän tämä menee. Tuote todellakin imeytyy nopeasti ja kädet jäävät ihanan pehmeiksi. Tuoksusta nyt en ole ihan vakuuttunut, mutta ei se häiritseväkään ole. 7/10

Lavera Glossy Lips huulikiilto (6,5 ml)
Paras tuote! Sävy on juuri täydellinen. Huulet näyttävät meikatuilta, mutta kuitenkin luonnollilta. Sopii ihan arkimeikin täydennykseksi todella hyvin. Pidin myös siitä, että huuliin ei jäänyt tahmaa, johon hiukset olisivat liimaantuneet ensimmäisen tuulenpuuskan sattuessa. Valitettavasti huuleni tuntuivat imaisevan tuotteen aika nopeasti. Pitäisiköhän käyttää enemmän huulirasvaa... 10/10

Palmolive Aroma Sensations Feel Glamorous suihkusaippua (50 ml)
Hyvin toimii eikä tässä mitään vikaa ole. Varmasti tulee käytettyä, ja tuoksukin on oikein miellyttävä. Tosin ehkäpä jos haluan suihkussa "feel glamorous", niin valitsen kaapistani jotain muuta kuin kolmen euron Palmoliven :D 8/10

Colgate Max White One hammastahna (75 ml)
Tämän tuotteen nähtyään aika moni boxilainen repi varmasti hiuksia päästään. Taas hammastahnaa! Itse kuitenkin suhtaudun ainakin toistaiseksi hammastahnavyöryyn rauhallisesti. Hammastahnaa kuitenkin kuluu tässäkin taloudessa melko paljon, joten tämä ainakin tulee käyttöön. Mieskin ilmoitti, että hammastahna on boxin paras tuote, koska hänkin voi osallistua sen tuhoamiseen :D 8/10

Näiden lisäksi lisätuotteina olivat hiusvalkki seka Cocovin gojimarja-raakasuklaa. Valkkia en nyt viitsinyt kuvata, ja suklaa meni ennenkuin ehdin edes ajatella kameran esiin kaivamista. Hyvää oli siis!




Aika paljon olen huomannut eri blogeissa ja muissa keskusteluissa ihmisten pettymystä ja tyytymättömyyttä Livboxia kohtaan. Monien mielestä tuotteet toistavat itseään, ja ovat halpaa markettitavaraa. Väitteet ovat varmasti totta. Itse tuoreena tilaajana jaksan kuitenkin innostua boxista kovasti. Testailen miellläni myös halvempia merkkejä, eikä kaapeissani vielä ole Lumenen meikkipohjia koko talonyhtiön tarpeisiin. Toivon kuitenkin, että viesti välittyy myös Livbox-tiimille, ja ehkäpä he tekevät voitavansa tilaajien tyytyväisyyden ja boxien laadun takaamiseksi.

Rakkaudella,

Neilikki



tiistai 8. joulukuuta 2015

Mitä parisuhde opetti minulle itsestäni?






En ole mikään järin kokenut seurustelija. En nyt sano, etteikö joku mies olisi elämässäni vilahtanut ennen nykyistä parisuhdettanikin, mutta kyllä vakavasta suhteesta voitiin puhua ensimmäisen kerran vasta tämän miehen kohdalla. Näin ollen voin sanoa, että nämä kolme vuotta ovat opettaneet minulle minusta itsestäni paljon. Olen oppinut millainen kumppani olen. Osa piirteistä on ollut jopa tunnistamattomia ja yllättäviä, eivätkä kaikki ainakaan ole kovin positiivisia.

1. Olen mustasukkainen turhasta
Tämä kohta pätee nimenomaan suhteemme alkuvaiheisiin. Nykyisin olen onneksi saanut hieman järkeä päähäni näissä asioissa. Tärkeimpänä tekijänä järkeisymiseeni lienee yksinkertaisesti se, että olemme puhuneet asioista paljon. Nyt tiedän, että minun ei enää tarvitse kokea alemmuuden tunnetta eksän tai opiskelukaverin vuoksi. Ja mikä mukavinta, nämä asiat eivät palaa mieleeni edes muutaman viinilasillisen jälkeen. Tosin ehkäpä hänen eksänsä nimen kuuleminen hiukkasen vihlaisee edelleen...

2. Rakastan olla palveltavana
Se vain on niin ihanaa kun joku (siis mieheni) tekee minulle aamupalan, hieroo hartioitani tai tuo kännykkäni toisesta huoneesta. Ehkpä olen tehnyt siitä itselleni hieman turhankin totutun tavan, että passuutan miestäni sen sijaan, että voisin ihan itse hakea villasukkani. Mutta toisaalta, tähänhän tarvitaan myös se toinen osapuoli, joka suostuu toteuttamaan toiveitani.

3. Rakkauden tunnustaminen ei ole minulle luontevaa
"Rakastan sua". Lieneekö se vaan suomalaisten jäyhää luonteenlaatua, mutta kyllä nuo sanat tulevat suustani melko harvoin. Alussa toki tuli puhuttua siirappisia enemmän, mutta suhteen edetessä hattara on kyllä jäänyt vähemmälle. Useimmin se sitten meneekin niin, että minun repliikikseni jää "mäkin sua".

4. En pidä anteeksipyytämisestä
Tämä nyt ei ehkä tullut täysin uutena tietona, mutta läheisen ihmissuhteen kautta tämäkin on korostunut. Minun tyylini riitojen suhteen olisi vain murjottaa aikansa ja sen jälkeen unohtaa. Mieheni kuitenkin pyytää anteeksi, kyselee vieläkö olen vihainen ja vaatii myös minulta anteeksipyyntöjä. Ja minähän sähäkkänä tyttönä hermostun taas uudelleen kun jo unohdettu riidanaihe palaa taas mieleeni... Luulen, että tässä asiassa tärkeässä roolissa ovat lapsuudessa perheeltä opitut tavat käsitellä asioita. Ja meidän tapamme nyt ovat aika erilaiset.

5. Olen hiukan läheisriippuvainen
En tykkää olla ainakaan öitä yksin kotona. Jos miehelläni on esimerkiksi viikonlopun mittainen reissu tiedossa, pakkaan mielummin kissat messiin ja lähden vanhempieni luo, kuin olen yksin kotona koko viikonlopun. Todella vaikea ajatella, että olen joskus asunut yksin. Niin ne vaan elämätilanteet muuttaa ihmistä.


Näitä lukiessa nyt tulee kyllä väistämättä mieleen, että olen aika kaamea akka :D Mutta kai minussa jotain hyvääkin löytyy, kun tuo kakslahkeinen on minua jo kolme vuotta katsellut ja häitäkin suunnittelee...


Rakkaudella,

Neilikki

lauantai 5. joulukuuta 2015

Kermainen katkarapupasta


Ihan alkuun; en todallakaan ole mikään keittiön sielu ja kodin hengetär ainakaan ruuanlaiton saralla. Enkä nyt ole mitenkään muuttamassa blogia ruokablogimpaan suuntaan, mutta eipä tämä nyt niin tiukasti ole mihinkään profiloitunut muutenkaan. Mutta kun kerrankin jotain hyvää onnistuin tekemään ja jopa muistin pari kuvaa ottaa, niin miksikäs en tätä teille jakaisi. Tässä siis tulee kermainen katkispasta!

Tähän siis tarvitaan:

fusillipastaa
sipuli
valkosipulinkynsiä maun mukaan
1 rkl ruokaöljyä
2dl ruokakermaa
purkki creme fraisea 
1/2 sitruunan mehu
100g kirsikkatomaatteja
ainakin suolaa ja pippuria
300g katkarapuja




Ensin siis laitettiin pastat kiehumaan ja hienonsin sipulit pannulle kuullottumaan. Sitten lisäsin kermat, sitruunamehun, puolitetut kirsikkatomaatit ja mausteet. Lopuksi koko soosi yhdistetään keitetyn pastan kanssa.

Ja tadaa!








Eikun vaan kokeilemaan!







Rakkaudella,

Neilikki

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Mätsi Tinderist?


Meillä juhlitaan tänään vuosipäivää. Siksipä halusin hieman palata ajassa taaksepäin ja kertoa muutaman sanan meidän tapaamisesta. Otsikon Tinderistä ei ole omakohtaista kokemusta, vaikka muutama kaveri sitä kautta onkin seurustelukumppaneita löytänyt. Kolme vuotta sitten Tinder ei ollut aivan vielä lyönyt läpi, ja miestä piti etsiskellä muilla keinoin.

Olin ollut jo pitkään sinkku. Kaipasin kovasti jotakuta, kenen kanssa jakaisin ihan sitä tavallista arkea. Parin ystävän kanssa olimme puolivakavissamme puhuneet deittiprofiilin tekemisestä nettiin. Ei sitä kuitenkaan kukaan vielä siinä vaiheessa ollut tehnyt. Eräänä krapulaisena sunnuntaina sitten selailin suomi24-sivuston ilmoituksia, joita näki ainakin vielä silloin ihan kirjautumatta. Ja siellä hän oli! Jotenkin ilmoituksen nuori mies vaikutti niin tavalliselta. Se kai hänessä viehätti. Hän tuntui jo ilmoituksen tekstin perusteella tutulta, jotenkin niin minulle sopivalta. Siinäpä sitten hätäpäissäni tehtailin profiilin ja lähetin jonkun silmäniskun kyseiselle tyypille. Eipä sitten mennyt aikaakaan kun sieltä päin tuli viestiä, että minäkin vaikutin kiinnostavalta, ja siitä ne keskustelut sitten alkoi. Täysin mutkaton ei sekään matka ollut, mutta siitäpä sitä sitten päädyttiin parin viikon päästä treffeille ja pian jo seurustelimme.

Tämä postauksen sanomana siis on, että kyllä vain, netistä voi löytää seurustelukumppanin. Toki itsellenikin tuli sen pari viikkoa kestäneen nettideittailun aikana muutama mätämuna vastaan. Pienellä ihmistuntemuksella jyvien seulominen akanoista ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa.

Täysin vieraan ihmisen tapaaminenkin on toki jännittävä tilanne, jossa moni asia voi mennä pieleen. En edes tässä pysty kuvaan sitä jännityksen määrää, joka vatsassani velloi ennen ensitreffejämme (ja muutamilla seuraavillakin). Minua onnisti siinä mielessä, että jo ensimmäinen nettideittikumppanini oli mätsi! Mutta toisaalta, ei mielestäni siitäkään pidä masentua, jos ensimmäinen deitti osoittautuukin joksikin muuksi kuin unelmien prinssiksi.  Voihan tämän aina ottaa ihan vain elämää rikastuttavana seikkailuna!

Loppuun vielä aivan ihanan nettideittailusarjan Klikkaa mua tunnari :) Oletteko muuten seuranneet Klikkaa mua? Olen aina jotenkin ajatellut, että olisipa minulla tuollainen ystävä kuin tuo Ella :D




Rakkaudella,

Neilikki