maanantai 30. marraskuuta 2015

Kyseenalaistetaan häät!


Tässä hiljattain tuskailin ystävälleni häiden järjestämisen vaivaa, ja sitä, että koko touhu ei minua edes suuremmin kiinnostaisi. Ystäväni heittikin tähän kysymyksen: "Ootsä sitten varma, että haluat isot häät?". Olin jo varautunut siihen, että kysymys kuuluu "Ootsä sitten varma, että haluat naimisiin?". Ei sentään, ihanalla ystävälläni on tilannetajua ja tahdikkuutta. 

Vastasin pikaisesti, että kylläkyllä, olen aina halunnut. Kysymys jäi kuitenkin mielen päälle. Olenko tosiaan suunnittelemassa suuria kemuja ihan vain tavan vuoksi? Onko ajatus prinsessahäistä vaan päähän pinttynyt kuva lapsuudesta? Ovatko valkoinen luomus ja 100 vierasta todellakin sitä mitä tahdomme? En oikeastaan edes taida olla sitä tyyppiä, joka haluaisi nostaa parisuhteensa sen kummin esille. Haluaisinko sitten tehdä naimisiinmenostani jotain koko suvun merkkipäivää? Keksisin myös "tontuille" muutakin käyttöä kuin koko suvun syöttämisen ja juottamisen.

Pyörittelin ajatuksia päässä jonkin aikaa jopa kauhistuen siitä, miten järkevältä häiden pienentäminen kahvikesteiksi kuulosti. Vasta-argumenttina näen kuitenkin, että häät ovat vain-kerran-elämässä juhla. Se, mitä nyt päätän on minun elämänvalintani nyt ja tulevaisuudessa. En saa viettää prinsessahäitäni myöhemminkään, jos en nyt sitä tee. Myöhemmin minua jopa todennäköisesti kaduttaisi, että en ottanut tilaisuudesta kaikkea irti. Että en ollut nuori, kaunis ja kaikkien ihailema sillon, kun minulle sitä tilaisuutta tarjottiin. 

Ainakin toistaiseksi suunnitelmat pysyvät ennallaan. Tosin ehkäpä pientä kyseenalaistamista ei kannata jatkossakaan unohtaa.


Ei näin.


Vaan näin.

Rakkaudella,

Neilikki

tiistai 17. marraskuuta 2015

Näillä tuotteilla torjun: ihmisiä ympäriltäni :D


Sori, en yksinkertaisesti vaan keksinyt mitään järkevää otsikkoa. Mutta onhan tuossa perääkin. Toisinaan sorrun läträämään hajuvesillä hiukka liikaa, ja silloin varmastikin torjun myös ihmisiä ympäriltäni. Lähiaikoina olen kuitenkin pyrkinyt pysyttelemään kohtuukäyttäjänä.

Tuoksujen analysoiminen tai kuvaileminen sanallisesti on äärettömän vaikeaa. Ja toisaalta, jokainen voi kokea tuoksut hieman eri tavalla. Tuoksuilla on myös tapana tuoksua eri ihmisten ihoilla hieman erilaisilta, joten täysin varmaa analyysia tuskin kukaan voi toisen puolesta tehdä.


Especially Escada
Escada on ollut jo vuosien ajan tuttu ja turvallinen suosikki. Monta putelia olen kyseiseltä merkiltä omistanut, ja aina olen tuoksuihin ollut mieltynyt. Especiallyn pullon muotoilu on kiva, ja tuoksu Our Momentia aikuisempi. Mitä Escadoihin tulee, niin ehkä vielä ihastuneempi olen kuitenkin ollut kaapistani jo edesmenneeseen Sexy Graffitiin.

One Direction Our Moment (50ml)
Olin oikeastaan hämmästynyt, että suosikkiteinibändin tuoksu vetosi minuun niin vahvasti kuin Our Moment. Yleensä  tämänkaltaisen tuoksun voisi kuvitella olevan halpaa, esanssista sokerilientä, mutta nyt kävi toisin. Our Moment on pehmeän makea, ei kovin aikuismainen, mutta ei kai sen vielä tässä iässä tarvitse ollakaan. Netistä luin, että tuoksussa on ainakin greippiä, myskiä ja jasmiinia. Pahapa noita nyt on erottaa, mutta en väitä vastaankaan :D



Beckham Signature for Her (50ml)

Bechamia en ole itse ikinä hankkinut enkä muutenkaan himoinnut, vaan puteli tuli lehden tilaajalahjana. Ihan mukavasti tuoksu on kuitenkin ollut käytössä. Luonnehtisin tätä näistä kolmesta tuoksusta kaikkein mausteisimmaksi. Tuoksu on raikkaampi ja jotenkin helpompi kuin aiempi Bechamien tuoksu, Intimately.









Rakkaudella,

Neilikki

lauantai 14. marraskuuta 2015

Pelko


Eilisen illan ja tämän aamun uutisten perusteella minun ei tarvinne perustella sitä, että pelkään. Pelkään mitä tuleman pitää. Pelkään maailman, Suomen, itseni, läheisteni ja tulevien sukupolvien puolesta. 

Sanat eivät riitä jäsentelemään ajatuksiani. Onko maailma kenellekään hyvä paikka elää? Missä tapahtuu seuraavaksi? Ja ennekaikkea, mikä saa ihmisen toimimaan niinkuin se nytkin on toiminut? Ja kun kyse ei ole edes yhdestä ihmisestä, vaan ihmisjoukoista, massoista ihmisiä, jotka uskovat tekevänsä oikein. Tekoja, joihin ymmärrys ei riitä.

Enkeli taitaa olla haavoittuneempi kuin koskaan.

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli (1903)


Rakkaudella,

Neilikki

torstai 12. marraskuuta 2015

Se päivä, jota moni odottaa


Jonkun verran olen täällä blogissa kertoillut meidän hääsuunnitelmista, mutta luonnollisesti jotain on ehtinyt tapahtua ennen suunnitelmien aloittamista. Kosinta ja kihlaus. 

Eräänä heinäkuisena aamuna mieheni ilmoitti, että minulle olisi töiden jälkeen varattuna jalkahoito. Lisäksi hän ojensi lahjakortin erääseen suosikkivaateliikkeistäni ja käski käydä ostamassa jotain kivaa. Kuulemma syödä ei kannattanut kovin raskaasti, sillä illallakin olisi vielä jotain ohjelmaa. Myönnän, että aamun alettua näin erikoisesti olin varma, että päivä päättyy kosintaan. Yritin kuitenkin elää päivän "ihan tavallisesti", menin mukisematta sinne mitä oli aamulla sanottu ja odotin mitä päivä tuo tullessaan.

Shoppailun ja jalkahoidon jälkeen herra tosiaan oli varannut meille pöydän eräästä kaupungin hienoimmista ravintoloista. Tunnelma syödessä oli kummallinen. Molemmat varmasti tiesimme, mitä on tulossa, mutta yritimme olla mahdollisimman normaalisti. Olimme jännittyneitä ja vähän hermostuneitakin. 

Kotiin tullessamme käväisin vessassa, jonka aikana mies oli sytytellyt muutamat kyttilät, ja polvistuminenhan siitä sitten seurasi. Sain kuulla, kuinka hän haluaa minut vaimokseen ja joku päivä lastensa äidiksi. Sain kuulla, että minua rakastetaan. Sain kokea sen päivän, jota moni odottaa.

Olimme jo aiemmin puhuneet, että haluan mielummin olla itse valitsemassa sormustani, jotta saan varmasti kerralla oikeankokoisen ja muutenkin mieleisen. Niinpä seuraavana aamuna roikuimme jo kultasepänliikkeen oven kahvassa kiinni. Pitkällisen harkinnan, jahkailun ja sovittelun jälkeen päädyin tähän valkokultaiseen ja viiden timantin koristamaan sormukseen, johon en ole kyllä kyllästynyt enkä valintaani katunut.




Millainen kosinta teillä oli? Oliko miehesi valinnut sormuksen jo ennakkoon?


Rakkaudella,

Neilikki












maanantai 9. marraskuuta 2015

Kun häiden suunnittelu ei kiinnosta



Eikös jokaisen naisen (ja pikkutytönkin) haave ole omien häiden suunnittelu? Monet voisivat suunnitella kaikki päivät unelmien prinsessamekkoa, upeaa koristelua ja mieleenpainuvaa häämenua. Minä en. Ei vaan kiinnosta. Huomaan usein suunnittelevani mielessäni esimerkiksi tulevaa työpaikkaani tai lasten hankkimista. Häitä en juuri koskaan.

Eivät häät toki ihan hälläväliä-asiakaan minulle ole. En jaksaisi vaan käyttää tähän sitä aikaa ja energiaa, minkä häiden järjestäminen väkisinkin vaatii. Haluaisin oman hääsuunnittelijan :D Millähän rahalla?  Olisi ihanaa, kun joku suunnitteleisi kaiken valmiiksi ja minun mieleisekseni, ja voisin vaan itse astella kirkkoon kun aika on kypsä. 

Mielipiteeseeni ja asenteeseeni häitä kohtaan vaikuttaa ainakin tällä hetkellä väistämättä muut kiireet, joita tuntuu olen enemmän kuin ehdin hoitaa. Harjoittelua on edelleen jäljellä muutama viikko, ja se työllistäisi kyllä vaikka vuorokauden ympäri. Päälle vielä muut kouluhommat ja omat menot. En myöskään ole erityisen luova tai innovatiivinen ihminen, joka nauttisi vaikkapa Pinterestin selailusta, ja saisi sitä kautta kymmenittäin ideoita. Ehkä en myöskään ole vielä täysin sisäistänyt sitä, että olen todella menossa naimisiin, ja suunnittelun kohteena ovat oikeat ja todelliset meidän häät. Ajatuksena häät tuntuvat vielä todella kaukaisilta, vaikka totuus on, että kesä 2017:kin lähenee koko ajan. Ja monet asiathan on hoidettava paljon ennen hääpäivää.

Valitettavasti kiireet esimerkiksi opiskeluiden suhteen eivät näytä loppuvan jatkossakaan. Häiden lähestyessä motivaatiota suunnitteluun ja asioiden järjestämiseen pitäisi kuitenkin repiä jostain. Toki voisin työllistää suunnittelulla myös kihlattua ja kaasoja, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Kyseessä on kuitenkin meidän kahden juhla, enkä halua, että juhlista tulee enemmän vaikkapa kaasojen kuin meidän tyyliset. Ääähh....

Miten muiden hääparien suunnitelmat etenevät? Onko kellään muulla häämotivaation puutetta?




Rakkaudella,

Neilikki

torstai 5. marraskuuta 2015

Ensimmäinen Livbox saapunut!



Jee! Olipa aika kiva piristys tämän tytön eiliseen harkkapäivään, kun kotiin tullessa postilaatikossa odottu marraskuun Livboxi! Boxi oli siis meikäläiselle ensimmäinen laatuaan. Näitä nyt tipahtelee meidän osoitteeseen ainakin vielä joulu- ja tammikuun alussa. Mutta nyt paketin sisältöön:



Kuvanlaatu on hirveä, pahoittelut siitä. Mutta kun oikein tihrustaa, niin eiköhän tuosta nyt saa selvää, mitä boxista paljastui. En ole vielä tuotteita ehtinyt testailla paria lukuunottamatta, mutta tässä nyt esittely ihan paketissa tulleiden tuotekuvausten perusteella.



HERBINA Moisture Balance Kasvonaamio (50ml)
Tätä tuotetta ehdinkin jo eilen testata, ja olin kyllä vakuuttunut. Vaikka olen pitänyt Herbinaa jotenkin aika halppismerkkinä, oli teho kyllä oikeasti hyvä ja iho tuntui pehmeältä ja ravitulta naamion jälkeen. Tuotetta voi käyttää pikakosteuttajana (3min naamio), tehokosteuttajana (10min naamio) tai yönaamiona. Itse annoin vaikuttaa tuon 10 minuuttia.

LABELLO Care& Colour (4,8g)
Tämä myös lähti testiin heti aamulla. Muutenkin tuote tuli todella tarpeeseen, sillä uskokaa tai älkää, en aiemmin omistanut huulirasvaa. Tässä huulirasvassa yhdistyi kivasti huulirasvan ja huulipunan ominaisuudet. Tuote antoi sopivasti sävyä kalpeille huulilleni, mutta lopputulos säilyi kuitenkin luonnollisena.

RICH Pure Luxury Argan Oil Rajuvenating Elixir (30ml)
Rich sarja on minulle shamppoona ja hoitoaineena tuttu, mutta hiusöljyä en ole aiemmin kokeillut. Hiusöljyn suurkuluttajana (pakko) tuote oli erittäin mieluinen. Rich-sarja on sen verran korkeatasoinen, joten uskon, että en tule pettymään öljyynkään. Ainoa miinus ainakin tuossa näytekoossa on, että tuotetta pitää kaataa suoraan kädelle. Itse olisin pitänyt enemmän pumppupullosta.

NIVEA Daily Essentials Double Effect Eye Make-Up Remover (125ml)
Olen jotenkin ihan superhuono käyttämään silmämeikinpoistoaineita, vaikka meikkaankin päivittäin silmiä. Onkohan tämä pahakin kauneussynti? Sekä eye linerit että ripsarit tuntuvat kuitenkin ihan hyvin poistuvan vaahtomaisella kasvoputsilla. Noh, jokatapauksessa kun nyt satun tällaisenkin tuotteen omistamaan, lienee aika kehitellä sille jotain käyttöä :D

LUMENE Bright Now Vitamin C Heleyttävä BB-voide SK 20 (50ml)
BB-voide! Aivan mainio tuote niille päiville, kun haluaa näyttää vähän huolitellummalle, mutta ei jaksa meikata/laittautua. Erityisesti kesäaikaan kevyt BB-voide on mainio valinta raskaan meikkivoiteen sijaan. Boxista tulleen voiteen sävy on 00 Fair, joten uskoisin tämän sävy menevän hyvin myös kalpealle talvi-iholle.

CALVIN KLEIN Eternity Now EdP (1,2ml)
Ainiin, testasinhan tätäkin jo aamulla! Aika huono olen tuoksua mitenkään analysoimaan, mutta pidin siitä joka tapauksessa kovasti :) Esittelytekstin mukaan alkutuoksussa ovat litsi, nektariini ja kvittenisorbetti. Sydäntuoksussa vallitsevat pioni, persikankukka ja nerolin terälehdet. Lopputuoksussa puolestaan tuoksuvat kashmirhuntu, ambrosia ja myski. Ilmeisesti näin..


HEAD&SHOULDERS Classic Clean Shampoo (75ml)
Nojoo, kuten nimikin sanoo niin aika klassinen klassikkoshampoohan tämä on tuolta päivittäiskosmetiikan joukosta. Oman pääni kohdalla kuitenkin on odotettavissa hilseilyä kun lämpömittari menee riittävästi miinukselle, joten tuote tullee tarpeeseen. 


JORDAN Easy Reach Flosser (25kpl)
Myönnän, lankaan hampaitani aivan liian vähän. Toinen fakta on, että hampaani ovat herkät reikiintymiselle, ja paikkoja onkin purukalustossa melkoinen määrä. Hammaslankaimet paketissa eivät siis olleet ollenkaan turha juttu. Ehkäpä lainkaimet ja langassa maistuva raikas minttu innostavat minuakin lankailemaan innokkaammin.


Kokonaisuutena olin koko boksiin huipputyytyväinen! Tuotteita oli mielestäni boksin hintaan nähden todella paljon, ja näistä peräti viisi oli normaalikokoisena versiona. Erityisesti tuoksun kohdalla pieni näyte toisaalta on vain hyvä juttu, koska isoissa pulloissa tuoksut ehtivät usein vanheta ja muuttua epämiellyttävämpään suuntaan. Mutta nytpä vain odottamaan joulukuuta ja boksi numero kakkosta!

Mitä teidän mielestä oli boksin kiinnostavin tuote? Vaikuttiko jokin turhalle?


Rakkaudella,

Neilikki

tiistai 3. marraskuuta 2015

Mielensäpahoittajat


Tällä kertaa tarkoitukseni ei siis ole puhua leffasta, vaan ihan niistä oikeista tosielämän mielensäpahoittajista. Ajattelin sanoa sanasen mielensäpahoittajien yhteiskunnasta.Mua on jotenkin pahasti alkanut jurppia nykyajan liiallisuuksiin menevä "poliittinen korrektius". Tuntuu, että mitään ei oikein enää uskalla sanoa. Kaikesta voi joku tai jotkut vetäistä herneet nenukkiin. Erityisesti tämä ilmiö tulee esille netin anonyymissä maailmassa.

Itse teen paljon hommia lasten parissa, joten muutama esimerkki mielensäpahoittajista tulee nyt mieleen lapsiin liittyen. Ensimmäisenä sukupuolisensitiivinen/sukupuolineutraali/mikälie kasvatusote. Kyllä vain, minunkin mielestäni on ihan yks ja hailee minkä värisiä vaatteita kukakin päälleen tai lapsensa päälle laittaa. Joissain tilanteissa koen kuitenkin sukupuolettoman kasvatuksen menneen hieman yli. Olen esimerkiksi kuullut, että moni äiti on pahoittanut mielensä, kun hänen pinkkiin/punaiseen/violettiin puettua yksveetä onkin sanottu tytöksi, vaikka lapsi on poika. Tai sama homma tyttöjen kohdalla. Lähtökohtaisestihan vauvat tai taaperot harvemmin näyttävät erityisesti kummankaan sukupuolen edustajalle. Tytöltä tai pojalta näyttäminen perustuu siis usein hiuksiin ja vaatteisiin. Olen siis itsekin huomannut tulleeni varovaiseksi. Mietin, uskallanko sanoa vaikkapa puistossa omille hoitolapsilleni esim. että "annapa pojan mennä ensin" tms. Hitto, entäs jos tuo ruskeassa talvihaalarissa tallusteleva nassikka onkin tyttö. Loukkaanko jonkun tunteita, jos ohimennen nimeän lapsen sukupuolen. Usein olenkin pyrkinyt sanomaan "anna toisen/kaverin mennä ensin".

Olen myös kuullut, että joidenkin mielestäni sananparret kuten "potra poika" ovat loukkaavia. Anteeksi nyt, mutta sanoilla "teille syntyi potra poika" tuskin tarkoitetaan sitä, että lapsi olisi jotenkin ronski ja äijämäinen. Kuinka pieni vastasyntynyt edes sitä voisi olla? Sen sijaan kyseessä lienee vain suomenkieleen vakiintunut ilmaus, jolla kuvataan tervettä ja hyvivoivaa lasta.

Ja vielä viimeisenä ja ehkä kaikkein hämmentävimpänä mielensäpahoittajat, jotka kokevat loukkaavana sen, jos raskaana oleva äiti toteaa "ei sillä sukupuolella niin väliä, kunhan vauva olisi terve". Ymmärrän toki, että lähtöajatuksena on se, että vammaiset lapset ovat yhtä tärkeitä ja rakkaita kuin terveetkin. Tottakai ovat. Mutta ei se minusta sulje pois sitä, että jokainen vanhempi saa toivoa lapsensa olevan terve. Samalla hän esittää toiveen siitä, että lapsella ei olisi kovia kipuja, hän saisi kasvaa ja oppia muiden lasten kanssa, hän ei joutuisi lapsuuessaan lääketieteellisiin toimienpiteisiin tai syömään runsaasti lääkkeitä. Onpa näissä sanoissa myös toive siitä, että lapsella olisi elämässään kaikki väylät avoinna. Turha lienee edes mainita suhtautumiseen siitä, jos joku erehtyy kertomaan kumpaa sukupuolta toivoisi tulevan lapsensa olevan.

Tässä nyt tällainen pieni avautuminen aiheesta, joka on ollut lähiaikoina mielen päällä. Kommentoikaa ihmeessä! Kuulisin mielelläni mitä mieltä te olette? Oletteko kohdanneet mielensäpahoittajia?

Tyttö vai poika? Kuva: Google







Rakkaudella,
 
Neilikki