Jonkun verran olen täällä blogissa kertoillut meidän hääsuunnitelmista, mutta luonnollisesti jotain on ehtinyt tapahtua ennen suunnitelmien aloittamista. Kosinta ja kihlaus.
Eräänä heinäkuisena aamuna mieheni ilmoitti, että minulle olisi töiden jälkeen varattuna jalkahoito. Lisäksi hän ojensi lahjakortin erääseen suosikkivaateliikkeistäni ja käski käydä ostamassa jotain kivaa. Kuulemma syödä ei kannattanut kovin raskaasti, sillä illallakin olisi vielä jotain ohjelmaa. Myönnän, että aamun alettua näin erikoisesti olin varma, että päivä päättyy kosintaan. Yritin kuitenkin elää päivän "ihan tavallisesti", menin mukisematta sinne mitä oli aamulla sanottu ja odotin mitä päivä tuo tullessaan.
Shoppailun ja jalkahoidon jälkeen herra tosiaan oli varannut meille pöydän eräästä kaupungin hienoimmista ravintoloista. Tunnelma syödessä oli kummallinen. Molemmat varmasti tiesimme, mitä on tulossa, mutta yritimme olla mahdollisimman normaalisti. Olimme jännittyneitä ja vähän hermostuneitakin.
Kotiin tullessamme käväisin vessassa, jonka aikana mies oli sytytellyt muutamat kyttilät, ja polvistuminenhan siitä sitten seurasi. Sain kuulla, kuinka hän haluaa minut vaimokseen ja joku päivä lastensa äidiksi. Sain kuulla, että minua rakastetaan. Sain kokea sen päivän, jota moni odottaa.
Olimme jo aiemmin puhuneet, että haluan mielummin olla itse valitsemassa sormustani, jotta saan varmasti kerralla oikeankokoisen ja muutenkin mieleisen. Niinpä seuraavana aamuna roikuimme jo kultasepänliikkeen oven kahvassa kiinni. Pitkällisen harkinnan, jahkailun ja sovittelun jälkeen päädyin tähän valkokultaiseen ja viiden timantin koristamaan sormukseen, johon en ole kyllä kyllästynyt enkä valintaani katunut.
Millainen kosinta teillä oli? Oliko miehesi valinnut sormuksen jo ennakkoon?
Rakkaudella,
Neilikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti piristäisi päivääni kovasti, joten jätähän merkki käynnistäsi :)