1. Olen maailman huonoin ajamaan autoa. Olen siis saanut ajokortin jo 18-vuotiaana, mutta ajettuja kilometrejä on takana erittäin vähän. Luulen, että olen saanut ajamiseen jo jonkinlaiset traumat autokoulussa ei-niin-mukavan opettajan ja ahdistavien tilanteiden vuoksi. Tiedän, että ajamaan opettelu ja autoilu ovat edessä vielä jossain vaiheessa elämää, mutta niin kauan kun se ei ole pakollista, istun mielelläni pelkääjän paikalla.
2. Olen kynsilakkafriikki. Vaikka en blogissa olekaan kynsilakkoja sen kummemmin esitellyt, omistan kymmeniä kynsilakkoja. Kynteni ovatkin lähestulkoon aina lakattuna. Pidän kynsiäni pitkänä ja ne tuntuvatkin kasvavan hyvin ja vahvoina. Muisteleisin, että minulla on joskus yläasteella ollut viimeksi lyhyeksi leikatut kynnet.
3. Olen usein varautunut vieraiden ihmisten seurassa. En useinkaan innostu ajatuksesta, jos minun täytyy esimerkiksi viettää iltaa porukassa, jossa en jo tunne kaikkia. Esimerkiksi vappuna en suinkaan hyppinyt riemusta, kun kihlattuni ilmoitti, että meille oli saapumassa myös hänen bestmaninsa tyttöystävä, jota en entuudestaan tuntenut. Suhtaudun uusiin ihmisiin varauksella ja olen usein alussa vaitonainen. Usein tapaamisen edetessä saan kuitenkin huomata, että uusi ihminen on oikein mukava ja pystyn rentoutumaan.
4. Haaveilin vuosia lääkärin ammatista. Olin jo lapsena sitä mieltä, että minusta tulee isona lääkäri (välillä kuvioissa oli kyllä myös eläinlääkäri, kenelläpä tytöllä ei). Tähän vaikutteita sain varmasti lääkärinä työskentelvästä isästäni, mutta myös esimerkiksi Ihmeiden tekijät-nimisestä sairaalasarjasta, jota perheessämme katsottiin 90-luvun loppuvuosina ahkerasti. Lopulta unelmat kaatuivat lukiossa fysiikkaan ja kemiaan. Ja opehan minusta nyt kovaa vauhtia sitten on tulossa!
5. Olen äärimmäisen huono katsomaan elokuvia. Ajatus elokuvan katsomisesta perjantai-iltana herkkuja syöden oman kullan kainalossa kuulostaa ihanalata, mutta todellisuudessa se toteutuu erittäin harvoin. En vain yksinkertaisesti jaksa keskittyä ja vahdin tiiviisti kellosta kuinka kauan elokuvaa on vielä jäljellä. Monesti myös nukahdan. Kotimaisten elokuvien kanssa olen hiukkasen parempi, mutta ulkomaalaisen leffan on oikeasti oltava hyvä, jotta jaksan katsoa sen loppuun asti tuskastumatta.
6. Inhoan marjoja. Siis mansikoita, puolukoita, mustikoita... Mitä näitä nyt on. En vain voi sietää näitä sellaisenaan. Esimerkiksi mansikkahillon täytekakussa kuitenkin menettelee. Todennäköisesti marjakammo johtuu lapsuudentapahtumasta, jota en itse edes muista. Mummoni on syöttänyt minulle taaperoikäisenä metsämansikoita, jonka seurauksena suuni on limakalvot ovat auenneet ja tulleet täyteen rakkuloita. Ilmeisesti tuoretta mansikkaa ei suositella annettavaksi pikkulapsille juurikin sen allergisoivuuden takia. Eipä vain mummokulta tätä tiennyt.
7. Olen intohimoinen pyykkäri. Rakastan pyykinpesua kaikkine lajitteluineen ja ripustamisineen ja jopa silittämistä! Olenkin useaan otteeseen muistuttanut miestäni siitä, että pyykkihuolto on minun heiniäni, eikä hänellä ole siihen mitään asiaa. Tykkään myös raikkaan tuoksuisista huuhteluaineista, ja olenkin aina innokkaana valikoimassa uutta huuhteluainetta edellisen loppuessa.
8. Haluan paljon lemmikkejä! Haaveilen siitä että asuisin talossa, jossa olisi paljon elämää. Toivoisin, että joskus perheessäni olisi paljon lapsia ja paljon lemmikkejä. Tällä hetkellä kaksi kissaa riittävät oikein hyvin, mutta elämän tilanteen salliessa voisin vielä hankkia koiran ja akvaarion. Ai niin, olen jo pitkään haaveillut myös marsukaksikosta :D
9. Haaveilen isosta lapsikatraasta. Olen itse perheeni ainokainen, ja siksi varmaan kaipaankin elämää ympärilleni. Haave äitiydestä ja usemmasta lapsesta on ollut mielessäni ihan pikkutytöstä lähtien. Mikä sitten olisi sopiva lapsiluku näin lapsettoman vauvakuumeilijan mielestä? Neljä? Viisi?
10. Minulla on vahva valokuvamuisti. Monet asiat ikään kuin jäävät mieleeni kuvina. Pystyn esimerkiksi usein näkemään kalenteriini kirjoittamat merkinnät katsomatta koko kalenteria, sillä näen kalenteriaukeaman kuvana mielessäni. Luulin aiemmin, että kaikki pystyvät samaan, mutta kihlattuni ainakin väitti, että häneltä ei moinen onnistu alkuunkaan.
Rakkaudella,
Neilikki
Kohta 7, tervetuloa vaan pyykkäämään tännekin :D. Itsellä pyykkäys kuuluu sarjaan "välttämättömät pahat" :).
VastaaPoistaKohta 10 taas, tuota on täälläkin. Parhaiten muistan itse myös asiat "kuvina". Monesti sanonkin: "hetki vaan, minäpä katson" ja tuijotan hetken kaukaisuuteen.
Kiitos taan kommentoinnista Heli <3 Ja joo, voin tulla pyykkäämäään :D
Poista